Sunday, October 9, 2016

Syväjärven karsintakisa

Nyt oli...draamaa kerrakseen. Aivan uskomaton kohelluskisa osaltani tämä Evon Syväjärven SM-alkukarsintakisa. Jos viikkoa aikaisemmin tuskailin katkenneiden perukkeiden kanssa, niin tällä kertaa tuskailin oikeastaan kaiken muunkin kanssa.


Syväjärven kisa käyntiin nyt kolmatta kertaa ja koska aikaisemmatkin kisat ovat olleet varsin vähäkalaisia, niin eipä nytkään mitään iloittelua ollut odotettavissa. Kalaa on viime aikoina tuuppattu lampeen ihan huolella, mutta koska syksyinen kirjolohi on usein oikukas, niin tottakai se oli oikukas myös nytkin. Treeneissähän paria päivää aikaisemmin ne olivat vähemmän oikukkaita naapurijärvellä...

Tuuli oli varsin kova heti aamujaksosta alkaen. Itse nostin arvonnassa A-ryhmän lapun eli heti aamusta pääsin siis vesille. Ajoankkureille oli todellakin tänään käyttöä. Venekaverin kanssa yritimme tavoitella driftejä järven oikealta laidalta (lähtörannasta katsottuna siis) eli siltä hieman tyynemmältä puolelta. Vene oli todella kiikkerä ja reagoi tuuleen varsin ärsyttävästi. Ajoankkurin sijoittelullakaan emme saaneet sitä kulkemaan haluttua linjaa vaan jakson kalastamisesta tuli varsin sahaavaa jatkuvan paikanvaihdon myötä.

Ensimmäisellä jaksolla alkoi myös tapahtumaan. Varsin uusi (kolmatta kertaa käytössä ollut) Airflon 3-upposiima napsahti heitossa poikki. Vain pari kierrosta siimaa oli kelalla. Onnistuin kauhomaan siimanpään veneeseen ja siten myös siiman ennenkuin se ehti uppoamaan. Yritin nopeaa kelan ja siiman vaihtoa mutta tässä rytäkässä sitten Vissun gt4 otti ja katkesi kärjestä. Helposti meni sekin. Onneksi sentään oli varavapa veneessä ja siihen kelan ja siiman vaihto onnistui. Hetken päästä sentään 5-upolla uitettuun perhoon otti kalakin.


Mutta eipä siinä vielä kaikki. Ilmeisesti jakson jälkeen paluumatkalla rantaan haavi tippui veneestä. Tai ainakaan sitä ei enää mistään löytynyt tuon kalan haaviamisen jälkeen. Kalustotappiota oikein urakalla. 

Toinen jakso sentään meni ilman kommelluksia. Mutta meni ilman kalojakin vaikka pari kalaa kävi vetelemässä siimanpäässä. Venekaveri Kai sentään sai pari kalaa kaukaloonkin asti.


Viimeisellä jaksolla sitten jatkettiin Ismon kanssa koheltamista. Ismolla oli heti alkuun yksi kala hetken kiinni mutta se irtosi pinnassa. Kovimman tuulen alueella vedin ensin perholitkan uppotukkiin ja koko setti jäi sinne. Sitten ajoankkuri pamahti myös uppotukkiin ja jumissa oltiin. Melkoinen tovi ankkuria revittiin tukista. Jouduin leikkaaman narut poikki parista kohdasta.  Ankkuri tuli sentään ylös mutta paikkaavat toimenpiteet eivät onnistuneet. Tämän jälkeen 'lakana' ei toiminut enää kunnolla, sillä se ei täysin avautunut tuulessa. Kalastus meni siten myös pieleen.

Päivän aikana tuli siis erittäin paljon kalustotappioita. Tosin tuli niitä muillekin, sillä Syväjärven uppotukit taisivat nielaista 5 ajoankkuria päivän aikana. Varmasti ennätys lajissaan.


6 comments:

Miksu said...

Morjens!No oli vähän epäonninen kisa.Mutta semmosta se välillä on.Oletko muuten ihan pikaliimaa vai uv-liimaa laittanut noihin buzzer perhojen runkoihin?Onpa komia kiilto noissa!

Harri Hytönen said...

No moro moro. Noissa buzzereissa on käytetty uv-liimaa.

Miksu said...

Jep,niin vähän ajattelinkin.Hyvännäkösiä ottipelejä kyllä on!Muutenkin mukava seurata tätä sun blogia.Hienoja kuvia ja mukavia kertomuksia.

Harri Hytönen said...

Kiitokset!

Miksu said...

Noihin buzzereihin liittyen unohdin kysästä,että millä nämä rungot yleensä sidot?

Harri Hytönen said...

Noissa mustissa on esim. mustaa sidontalankaa. Hyvin yksinkertaista siis....