Saturday, September 8, 2012

Tainionvirran pieni taimen

Melkein ensimmäinen havainto joelle saavuttuani oli tämä pienen pieni rantavedessä uiskenteleva taimenen poikanen. Kokoa sillä taisi olla peräti viiden sentin verran. Elämänsä alkutaipaleella oleva pieni kalanpoikanen siis. Toivottavasti kasvaa isoksi ja voimakkaaksi.


Mutkia on vain matkallaan erittäin paljon. Vihollisia ja vaaroja. Ihme, että on edes syntynyt maailmaan tuossa turveliejuisessa vedessä. Ehkä toivoa joella siis on. Tai siis taimenien siellä syntyä.

Vielä kun alueen kalastus- ja istutuspolitiikka suosisi lajia enemmän. Kirjolohet siellä tämänkin pienokaisen naapurissa polskivat. Niitä on joki ollut viime vuosina täynnä. Isoja lähinnä. Yllätyksesi olen nyt loppukesän aikana perhooni tartuttanut myös kirjolohen, joka oli kooltaan tämän pienen taimenen kokoinen. Siis vain muutaman sentin mittainen kirjolohi. Pinturiin haksahti ja salakaksi sitä ensiksi onnistuin pitämään. Tarkempi tarkastelu kuitenkin osoitti sen pikkuruiseksi sateenkaareksi.

Tainiovirran peruskokoinen kirjolohi

Kalojen kolkkausprosentti on Tainionvirralla jotain aivan uskomatonta. Kuluneen kesän aikana en ole kenenkään nähnyt vapauttavan ensimmäistäkään mitallista kalaa (kavereitani en laske tähän listaan). Oli se sitten ollut kirjolohi, taimen tai harjus. Yllättäen juuri isommat harjukset ovat taas jälleen kerran olleet kateissa. Pussiin ovat kai nekin päätyneet. Kunpa edes näin lähestyvän rauhoitusajan kynnyksellä taimenia säästeltäisiin enemmän. Tottakai suurinosa on vastaistutettuja mutta saaliiksi päätyy tietenkin hieman pidemmänkin elinkaaren joessa nähneitä.

Rauhoituksen alkamiseen on enää muutama päivä aikaa. Kalojen kutukäyttäytyminen on kuitenkin alkanut, sillä näin jo eräällä soraikoilla ensimmäiset nahistelevat kalat. Kuopan kaivuutakin jo harjoittelivat kylkeä näyttämällä.