Sunday, January 31, 2010

Vieroitusoireita

Kunnon luminen talvi ja nassakat pakkaset ovat pitäneet huolen, että olen joutunut (siis todellakin joutunut) pitämään ennätyksellisen pitkän tauon kalastuksessa. En muista olenko koskaan ollut kahta kuukautta kalastamatta. Väistämättä siinä on sitten lievähköjä vieroitusoireita alkanut ilmaantumaan. Eivät edes ne lukuisat katsotut perhokalastusdvd:t tai rasiaan ilmaantuneet uudet perhot ole auttaneet.


Koska tänään vihdoin ilma oli vain muutaman asteen pakkasella eikä esim. kahdenkympin tietämillä, niin kaivelen nurkasta vavan sekä kaapista kelan ja suuntasin joelle tutkimaan löytyisikö reikää mihinkä perhot pudottaa.

Yllättäen sulaa vettä oli jopa enemmän kuin osasin odottaa. Tai siis yhdessä paikassa oli ja muualla lähinnä pilkkireikien kokoisia aukkoja. Vesi oli vain todella vähissä joten osa tutuista talvipaikoista oli lähes kuivilla. Keväällä tilanne taatusti muuttuu kunhan nämä lumet sulavat.


Ehkä tuo matalalla oleva vesi oli ajanut kalat hieman kauemmaksi suvantoihin ja jää alle, sillä merkkiäkään kaloista en saanut. Mutta ehkä tärkeintä olikin, että sain huiskia vapa kädessä edes vähän aikaa. Paluumatkalla melkein koko päivän jatkunut lumisade ärhäköityi oikein kunnolla. Tuolla menolla uutta lunta lienee huomenaamulla puolisen metriä eli vanhan lumen kanssa liki metri. Mutta mitä siitä...antaa tulla vaan!