Saturday, July 18, 2009

Hammonjoki 18072009

Tänään tuli pitkästä aikaa huhkittua aamusta perhopenkin ääressä. Iso kasa uusia turilaita syntyikin. Koko päivää en tietenkään malttanut sisällä istua, sillä niin hieno ilma oli taas ulkona. Siksipä suuntasin hetkeksi Hammolle.


Taas on se aika vuodesta jolloin vesi on Hammolla erittäin alhaalla. Oikeastaan vesi on jo pelottavan vähissä. Toivottavasti kohta jo taas sataisi. Siis kalojen puolesta vettä kaipaillaan. Nyt on myös se aika vuodesta jolloin kasvillisuus on rehevimmillään. Melkoista pusikkoa jokivarsi onkin.

Tämän päiväinen kalareissu oli varsin lyhyt. Sen suurempia saaliita ei tietenkään näin lyhyessä ajassa ehdi kertymään, mutta silti onnistuin kasan kaloja jallittamaan. Tällä kertaa mukana oli reilu kymmenen vuotta vanhoja perhoja sisältävät rasiat. Ne olivat lähinnä varastoon 'hylättyjä' perhoja. Hieman jäinkin kaipaamaan tämän hetkisiä 'ykkösperhoja', sillä niillä olisi selkeästi noussut enemmän kaloja.

Friday, July 17, 2009

Lisää hellekalastusta

Näin hienoina päivinä on suorastaan pakko olla ulkona. Yksi tapa tulkita tämä toteamus, on käyttää hienot päivät kalastukseen. Siinä samalla tuli siis uusi fiilistelyreissu keskipäivän kalastuksen muodossa. Mutta ei pidä valittaa ainakaan hellettä. Tälläinen on nimittäin enemmän kuin hauskaa.

Ilmeisesti näistä helteistä johtuen vesi on jälleen kerran kääntynyt laskuun. Ehkäpä myös siksi kalojen aktiivisuus tuntui olevan laskusuunnassa. Tai oli taas siihen asti kunnes toimivat 'kikat' kalojen houkuttelemiseksi löytyivät. Onneksi harvassa näyttävät olevan ne reissut, jolloin näitä kikkoja ei löydy. Aktiiviisuus ei kuitenkaan ollut aikaisempien päivien luokkaa.

Kummasti tämä lomakausi pistää nuo luvattomat onkimiehet liikkeelle. Jos edellisessä blogikirjoituksessa manasin vieraan vallan kalamiehiä, niin aihetta oli tänäänkin. Samoissa puuhissa halusi olla tällä kertaa toinen 'poppoo naapureita'. On se vaan....

Päivän erikoisin mutta ei välttämättä mieluisin saalis oli haavilla pyydystetty taimen. Matalassa vedessä kahlatessa huomioni kiinnittyi oudosti käyttäytyvään taimeneen. Perhoja sille uitin aivan nokan eteen mutta minkäänlaista reaktiota en saanut. Lopulta koppasin tuon oudon näköinen taimenen haavilla. Se oli eväleikattu ja aivan selvästi sokea taimen. Ei ihme, että käyttäytyminen oli outoa.

Wednesday, July 15, 2009

Fiilistelyreissu

Ihmeellisesti tuo Suomen sää vaihtelee. Pari päivää sitten vettä tuli enemmän kuin saavista kaataen ja taas tänään oli kunnon helle. Tänään tuli myös käytyä keskipäivän kalaretkellä nahkaa käristämässä. Tämmöiset retket ovat lähinnä kunnon fiilistelyreissuja, sillä harvemmin isot kalat häiritsevät. Poikkeuksia tietenkin on, sillä eivät kaikki päiväreissut turhia ole.


Tänäänkin tarjottiin varsin kivan kokoisia kaloja. Osa niistä meni ja osa tuli onnistuneesti ylös. Pari kaloista meni taas tutun vaivan takia, mitä olen myös päivitellyt aikaisemminkin blogissani. Ongelmana oli taas Hanakin ohutlankaiset koukut. Tiedän kyllä, että ne olisi pitänyt jo hylätä jos isompia kaloja on tarjolla. Valitettavasti rasiasta löytyi erästä perhomallia lähinnä noihin ohutlankaisiin sidottuna. Seuraavalle reissulle tarvitsee kai sitoa muutama perho paksulankaisempiin.

Eräs kalastuksen häiriötekijä oli myös laumallinen naapurimaan asukkaita, jotka päättivät tulla kahlailemaan koskeen kalastajista välittämättä. Kauhulla katselimme kuinka pieni tyttökin kahlasi melko kovassa virtauksessa, jossa yksikin askel harhaan olisi saattanut imaista tytön kiviseen koskeen. Ja tottakai takakontista kaiveltiin myös virveliä... Onneksi tällä kertaa sentään halusivat ymmärtää englantia..

Friday, July 10, 2009

Pyörävarkaiden paratiisi

Taitaa tuolla kylällä olla jonkin asteinen pyörävarkaiden keskittymä tai sitten ihmiset hylkäävät polkupyöriään mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Orpoja fillareita näyttäisi olevan varsin tiheään pitkin jokivarsia. Muutenkin joella on mitä ihmeellisempää rojua. Eräässäkin joen mutkassa on perhoja syövä ostoskärry pinnan alla vaanimassa.

Sitten viime käynnin vesi on kadonnut lähes tyystin. Viime päivien sateiden jälkeen voisi kuvitella, että vettä riittäisi mutta eipä kuitenkaan. Syykin tähän vesikatoon selvisi kun huomasin erästä säännöstelypatoa viritellyn uusilla lankuilla. Noinkohan on mennyt jokunen 'pölkky' liikaa? Onpahan taas mitä ihmeellisintä vesienhoitoa..


Hieman meinasi tuo veden vähyys pistää kalastusmotivaation alakanttiin. Lisäksi joella haisi aivan raadolle, sillä mätänevä levä tuoksahti melko voimakkaasti. Kivet olivat erinäisen liman peitossa. Yak. Tennareilla olisi pystynyt paikoitellen ylittämään joen helpostikin.

Kalastus oli lähinnä kivien koloista ronkkimista samalla hieman syvempiä paikkoja hakien. Toinen vaihtoehto oli kalastaa täysin seisovaa suvantovettä. Tämä jälkimmäinen oli lähempänä järvikalastusta kuin jokikalastusta, sillä vesi ei enää oikein jaksanut liikkua.


Vähäisistä virtakohdista sentään löytyi jokunen taimen. Suvantovesiä tonkiessa taas oli selvästi havaittavissa pieniä kirjolohikeskittymiä. Jokunen kala on siis säilynyt hengissä kesän ainoasta istutuksesta. Yllättävän virkeitä olivat kalat lämpimästä vedestä huolimatta. Tuo kuvan taimen esitti melkoista hyppyakrobatiaa, mitä harvemmin näkee edes viileämmän veden aikana. Parasta A-luokkaa sanoisinko...

Thursday, July 9, 2009

Sateen jälkeen

Olipahan tänään melkoinen myräkkä aamupäivästä. Ei ole vielä kertaakaan tälle kesälle satanut yhden päivän aikana niin paljon vettä mitä tänään taivaalta työnsi. Itse asiassa suunnitelin kalalle menoa vielä tuon sateen aikana mutta myöhästyin hieman. Sade ehti nimittäin loppua siihen mennessä kun joelle pääsin.


Motiivina sadepäivän kalastukselle oli tietysti päästä joelle hieman rauhallisempaan 'rakoon' jolloin kalastajia olisi vähemmän. Häirittynä isommat kalat kun tahtovat olla pirun arkoja. Varsinkin näin kirkkaissa vesissä. Pienemmät kalat taas ovat välillä liiankin hanakoita ottamaan kalamiesten pyytöihin. Tästä todisteena kaloilla olevia varsin rikkinäisiä suunpieliä. Tavallaan siis nämäkin kiertopalkintoja...

Olipahan kummallinen päivä, sillä harjukset äityivät oikein kunnon syönnille. Pitkään aikaan en ole tuolta päivän aikana noin paljon harjuksia saanut. Koko ei tosin häikäissyt, sillä vain pari kalaa huiteli siinä kolmenkympin tienoilla. Muut olivat selvästi pienempiä. Mutta mikä parasta...eräs kevään aikana paikan rasiassani saanut perho (tai siis paremminkin väriyhdistelmä) osoittautui taaskin pitelemättömäksi harjusperhoksi. Noin 90 prosenttia päivän kaloista nousi tuolla samaisella perholla. Eli uusi luottoperho näyttäisi taas löytyneen.


Harjusten lisäksi löytyi tietysti muitakin kaloja. Hieman vauraampiakin. Kun kaiken tämän ynnää yhteen, niin takana on taas varsin onnistunut kalastuspäivä. Paino sanalla 'päivä', sillä päiväkalastusreissu tämä oli.

Tänään oli näemmä julkaistu myös lista tämän syksyn
SM-alkukarsinnoista.

Tuesday, July 7, 2009

Ruuhkaa koskella

Tällä kertaa suuntasin lyhyehkölle iltakalastusreissulle. Tottakai oletin, että näin maanantaina koskella ei olisi ollut sen ihmeemmin ruuhkaa. Hieman meni arvio pieleen, sillä ukkoja riitti lähes jonoksi asti. Tämä ei tietenkään ole koskaan kalantulon kannalta mikään hyvä juttu.



Toisaalta hieman oli onnea mukana, että ehdin heittämään pienen hetken tyhjällä koskella. Kaikki parhaat kalatkin nousivat juuri tuon lyhyen hetken aikana. Kaloja tuli kuitenkin varsin tasaista tahtia pitkin iltaa.

Aika huolestuttavaa, että vesi alkaa olemaan jo tässä vaiheessa kesää näin alhaalla. Jos helteet jatkuvat on taas loppukesästä vesi todellakin kateissa. Onneksi kuitenkin kalastuskunta käy keskusteluja juoksutusten lisäämisestä myös tähän uomaan. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta...

Monday, July 6, 2009

Puruveden karsinta 4.7.2009

Puruveden karsinta oli tämän kauden viimeinen SM-alkukarsinta osaltani. Kaiken kaikkiaan tuli käydyksi kolme kisaa kesällä (Hammo, Ahvenlampi, Puruvesi). Lisäksi tätä kautta oli myös syksyllä käyty Risulammen karsinta. Enemmänkin olisin toki käynyt jos arpa olisi suosinut. Pari jokikisaa olisi mahtunut mainiosti kalenteriin. Ensi vuonna sitten. Tai ehkä jo syksyn tulevissa karsinnoissa. Kunhan ensin tulisivat karsintapaikat julki ja hakuun.

Olenkin Puruvedellä käynyt kisoissa jo useamman vuoden. Oli siis varsin hyvin tiedossa mitä oli odotettavissa. Tosin tänä vuonna oli uusi sääntöpykälä mikä laittoi jokaisen kilpailijan vaihtamaan saarta jakson jälkeen. Kolme jaksoa, kolme saarta.



1. Jakso

Taktiikka oli tiedossa jo aikaisemmilta vuosilta eli lasisiimalla lähdin liikenteeseen. Juuri ennen jakson alkua näin kalan käyvän pinnassa muutaman metrin edessäni. Jo toisella heitolla tuo kala sitten hyväksyi nymfin. Alamittainen harjus se oli, joten ei vielä aihetta isompiin tuuletuksiin. Kävin heittämässä hetken myös kovemman tuulen puolella mutta HEITOSSA katkennut lasisiima pakotti takaisin repulle vaihtamaan siimaa. Jakson kalastus jatkui pienillä harjuksilla ennen kuin oikea paikka ja uittonopeus löytyi. Saaliiksi tältä jaksolta neljä (4) siikaa joilla irtosi kakkossija jaksolta. Jälleen kerran siis hyvä aloitus kisalle. Tai muuten hyvä mutta se siima...!!!

2. Jakso

Viljasen Leksan kanssa hiottiin taktiikkaa viimeiseen asti ja päädyttiin lopulta saareen, johon ei ollut ihmeemmin tunkua. Kakkosjakso on perinteisesti ollut allekirjottaneelle vaikea, joten heti jakson alussa noussut siika helpotti tilannetta kummasti. Lopulta kaloja alkoi löytyä enemmänkin pieneltä alueelta. Paljon oli alamittaisia harjuksia mutta onneksi mukana oli myös kasa siikoja. Lopulta pussin pohjalla oli kolme (3) siikaa joilla irtosi nelossija jaksolta. Leksa veti vierestäni yhden enemmän eli neljä (4) siikaa.


3. Jakso

Iltajaksosta tuli lopulta erittäin vaikea. Ilmeisesti syynä tähän oli epävakainen sää, mikä pisti kalojen suut kiinni. Jakson onnistujia taisi olla vain Leksa, joka pussitti kasan siikoja vieden jaksovoiton. Hän nousi samalla myös kilpailun voittajaksi. Itse blankkasin vaikka tilaisuus useammankin siian saamiseen tarjottiin. Yksikin siika olisi riittänyt.

Onnetar oli kuitenkin suosiollinen ja kahden ensimmäisen jakson kalastus riitti tuomaan minulle kolmossijan kisassa. Näin pistepussini näyttää nyt lukemia 3500 kahden parhaimman kilpailun osalta. Sillä mennään finaaliin. Parhaimmat kisani olivat siis Risulampi (4.sija) ja Puruvesi (3.sija). Ihan kohtuullisesti....

Ottamiani kuvia kisasta löytyy tutusta PAIKASTA.

Tulokset :

Nimi Seura sijoituspisteet kalapisteet

1. Leo Viljanen Pirkanmaan pk 13 3840 (8 siikaa)
2. Juho Haatanen Savonlinnan s. pk 19 7640 (14 siikaa ja 1 harjus)
3. Harri Hytönen Etelä-Suomen kilpaperhok. 22 3760 ( 7 siikaa)
4. Niko Kolehmainen Savonlinnan s. pk 24 600 (7 siikaa)
5. Vihtori Kivistö Kuopion Urheilukalastajat 25 1240 ( 1 siika ja 1 harjus)
6. Heikki Käyhkö Savonlinnan s. pk 28 1420 (1 siika ja 1 harjus)
7. Tapani Huttunen Savonlinnan s. pk 35 1320 (1 siika ja 1 harjus)
8. Markku Ilves Ääneseudun pk 36 1260 (2 siikaa)
9. Sami Niskanen Keski-Suomen pk 37 1600 (3 siikaa)
10. Juha Viista Pirkanmaan pk 38 1140 (2 siikaa)
11. Erämies Janne Lahden pk 38 800 ( 1 harjus)
12. Immonen Petri Savonlinnan s. pk 40 640 ( 1 siika)
13. Metso Petteri Lahden pk 40 540 ( 1 siika) .
16. Ihalainen Jani Savonlinnan s. pk 48 (ei kaloja)
16. Levänen Jukka Keski-Suomen pk 48 (ei kaloja)
16. Parkkinen Aki Savonlinnan s. pk 48 (ei kaloja)

Friday, July 3, 2009

Taimenten vuoro

Koska viime aikoina kalastukseni on jostain syystä kallistunut kirjolohien kiusaamiseen(Hammo, Ahvenlampi, Nukari), niin tänä helteisenä torstaina ajattelin suunnata pienelle taimenjoelle. Kalastusajakseni valitsin keskipäivän, sillä päiväkalastus kevyellä varustuksella on varsin nautinnollista. Tänäänkin kahlasin pitkin koskia sandaalien ja shortsien korvatessa kahluukengät ja housut. Vesi oli lämmintä ja kuitenkin samalla sopivan viilentävää.


Nestetasapainosta huolehtiminen on erittäin tärkeää näillä keleillä. Silti juotavaa tahtoo olla aina liian vähän mukana. Enkä puhu nyt mistään oluen rahtaamisesta joelle vaan 'oikean' juomisen mukana pitämisestä. Osansa tietysti juoman puutteesta tekee juuri tuo varustuksen kevyenä pitäminen.

Kalastuksen aloitus näytti siltä, että ainoat ruokailevat kalat joessa olivat särkiä. Niitä nousi nimittäin erilaisiin nymfeihin ja larvoihin melkoista tahtia. Hetken aikaa lähes jokaisella heitolla. Ja kuitenkin kalastin tuon ensimmäisen pätkän parasta taimenaluetta. Taimenet olivatkin tuossa kohdasta kateissa.


Mutta kuten niin monta kertaa aikaisemminkin, niin myös täplätakkeja alkoi nousemaan juonen päästä kiinni saatuani. Eiväthän nuo tälläkään kertaa mitään järisyttävän isoja olleet mutta silti ihan mukavia kalastettavia. Kaikki kalat luonnollisesti palautin jokeen. Retken loppupuolella sentään eräs vauraampikin kala potkutteli minuutin verran siiman päässä. Varsin pitkään siis huomioon ottaen normaalit väsytysaikani. Oli vaan sen verran virkeä otus...

Viikonloppuna on taas aika kisailla. Tällä kertaa suuntaan autoni Puruvedelle, jossa on taas mielenkiintoista järvikalastusta tiedossa. Toivottavasti sää suosii, sillä ainakin tällä hetkellä näyttäisi olevan hieman epävakaisempaa tiedossa.

Thursday, July 2, 2009

Vantaanjoen helmi

Parin vuoden tauon jälkeen suuntasin kalalle Nukarille. Parina viime vuotena olen toki jättänyt karsintalapun, jossa tämä kohde on ollut toivelistani ykkönen. Ei ole vain natsannut, joten kalastaminen on ollut tuolla siis aika vähäistä. Paikka on kyllä minulle erittäin tuttu, sillä olen siellä erittäin paljon kalastanut vuosien saatossa. Joskus olen jopa kausiluvan ostanut.

Vesi oli muuten varsin vähissä. Eipä sinänsä yllätys näiden helteiden jälkeen. Tosin vähäinen vesimäärä ei itseäni ainakaan tuolla häiritse, sillä olen tottunut kiven koloja ronkkimaan kalojen toivossa. Häiritsemään lähinnä laittoi mukaan tarkoitetun kelan unohtaminen kotiin. Jouduin siis toteuttamaan varasuunnitelman varustuksen osalta.


Ensimmäinen tunti meni hyvin pitkälti pieniä taimenen penikoita vapauttaessa. Kävipä joku harjuskin pyytöihin. Muutaman näistä 'naperoista' kalastin aivan rannalle grillaamaan saapuneen maahanmuuttajaperheen näköpiirissä. 'Isäntä' kyselikin, että miksi en ottanut saamiani kaloja. Vastasin niiden olleen alamittaisia. Seuraavaksi perhoon nappasi pulska särki. Sama ihmettely toistui tämänkin kalan kanssa.

Lopulta löytyi myös paikka ja perhot isommille kaloille. Pienen ajan sisällä onnistuin koukuttamaan kasan kirjolohia sekä pari n. 45 cm taimenta. Tai siis jos yleensä olivat taimenia. Myöhemmin illan aikana tuli nääs juteltua kalastuksenvalvojan kanssa, joka tiesi kertoa, että tuntematon taho on istuttanut jokeen merilohia. Siis hieman isompia kuin poikasluokkaa olevia. Aika hurjaa juttua, sillä ko. istutus on tapahtunut ilmeisesti ilman kalastuskunnan suostumusta.

Wednesday, July 1, 2009

Ahvenlammen SM-karsinta 28.6.2009

Oman lyhyehkön kisakauteni toinen karsinta oli vuorossa menneenä viikonloppuna. Blogin kirjoittaminen on taas ollut hieman hidasta mutta olen kuitenkin saanut parin viimeisen päivän aikana päivitettyä kilpaaperholla.net -sivustoani varsin kiitettävästi. Uutta kilpailuaiheista juttua on siis siellä luettavissa varsin mukavasti.

Mutta mennäänpä itse kisaan eli tässä pieni rapsa omasta kisastani. Päädyin lopulta sijalle 7 mikä on kuitenkin varsin kohtuullisesti, sillä järvellä en ole 'reenannut' tänä vuonna lainkaan. Kaloja onnistuin sentään saamaan jokaiselta jaksolta.


1. Jakso

Aloitin kalastuksen A-ryhmässä eli ensimmäisessä ryhmässä, joka pääsi vesille. Veneeseen kaveriksi sain Niemisen Sakun. Suunnitelmana oli käydä ensimmäiseksi paikoissa, joissa on kaloja näkynyt parina viimeisenä kisavuotena. Pieleenhän se meni, sillä vesi oli ilmeisesti aikaisempia vuosia huomattavasti lämpöisempää. Kalat olivat siis jossain aivan muualla. Suurin osa jaksosta meni siis tyhjää pyytäessä. Jakson lopulla sentään 47 cm kirjolohi 'armahti' ja otti perhooni. Onnistuin myös karkuuttamaan toisen jotakuinkin samankokoisen.

2. Jakso

Tällä jaksolla Siltasen Juuson kanssa toteutimme täysin toisenlaista taktiikkaa eli painuimme kalastamaan hieman syvempää vettä. Olin vaihtanut siiman myös vitosuppoavaaan eli sain ruopattua helpommin syvää vettä. Taktiikka oli huomattavasti toimivampi kuin edellisen jakson, sillä kolme kirjolohta kävi mitattavana. Lisäksi 'tiputin' yhden kalan aivan veneen vierestä.

3. Jakso

Kallion Kain kanssa toistimme tuota samaista taktiikkaa eli syvän päältä ongimme. Oli vain jotenkin hankala jakso tämä viimeinen, sillä onnistuin jallittamaan vain yhden kirjon. Oli muuten ainoa tapahtuma jaksolla joten onnistumisprosentti oli ainakin kohdillaan. Kaille sentään pari kalaa.


Penttisen Juhan rapsa kisoista löytyy TÄÄLTÄ.

Ottamani kuvat kisoista löytyvät puolestaan TÄÄLTÄ.