Wednesday, December 26, 2007

Päästiinhän siitä joulusta

Taas olisi jouluhössötykset takana päin. Hyvä niin. Seuraavan ruljanssin alkuun taas ehkä 10 kuukautta aikaa. Aivan liian vähän. Joulun voisi siirtää pidettäväksi vaikka kerran kymmenessä vuodessa.

Kelit ei ole olleet vieläkään kovin talvisia. Lunta oli maassa taas peräti päivän verran muutama päivä sitten. Toisaalta...ei haittaa ihan hirveästi, sillä kalakelit pysyvät varsin siedettäväni. Ladulle kuitenkin tekisi jo hieman mieli.



Vapa kättä piti jälleen kerran lähteä vetristelemään merelle. Keli näytti sopivan tuhnuisesta mutta ehkä hieman tuuliselta. Ennakkotieto oli noin 14 metrin sekuntituulesta. Mutta kyllähän se kalastus tuollaisellakin myräkällä onnistuu.

Ja myräkkähän siellä oli. Aaltojen kohina kuului jo kauaksi rannasta eli hyvän matkaa ennen kuin edes näimme vettä. Tuuli taisi olla jotakuinkin etelästä joten vastatuuleen paiskomista ei voinut mitenkään välttää.



Tällä kertaa ei tarvinnut kovinkaan kauan roiskia ennen ensimmäistä kalatapahtumaa. Olin siirtynyt parin ison kiven lohkareen väliin ja vetäisin pari kertaa siimaa kelalta ja kiskaisin perhon aaltoihin. Otin lisää siimaa kelalta ja aloitin ensimmäistä kunnollista heittoa. Perho kiihdytti kulkuaan kohti rantaa ja samalla jostain ampaisi oikein komea taimen seuraamaan perhoa. Kala tuli perhon perässä aivan jalkoihini imaisematta sitä kuitenkaan kitusiinsa. Uusinta heiton yritys säikäytti sitten kalan tiehensä.

Jokunen aika sitten manasin, että en ole koskaan nähnyt kunnon taimenen pintakäyntiä merellä. Välitömästi tuon jälkeen pääsin sitten sen pintakäynnin näkemään. Viime reissulla taas manasin, että taimenet eivät ole merellä koskaan pelkästään pyörähtäneet perhon perässä. No, sekin tilastovirhe on sitten tämän reissun jälkeen korjattu. Harmi, että kala ei ottanut kunnolla. Olisi nimittäin ollut varsin vauraan kokoinen eväkäs.

Puhtia heittämiseen tuli taas roimasti lisää. Loppupäivän paiskasimme kuitenkin ilman sen suurempia tapahtumia. Tuuli yltyi entisestään ja oli lopulta jossain 16 sekuntimetrin kieppeillä. Varsin reippaanlaisia aaltoja ja pärskeitä siis.


Reissun tappiopuolelle jouduimme kirjaan Pussin kivikossa katkoman rannarin ja ampparin. Siimakori siis hänelle hankintalistalle :)

Wednesday, December 19, 2007

Mertsarit taas mielessä

Jälleen kerran auton keula osoitti etelää ja merellisiä kalastusvesiä. Tällä kertaa pääsin tavoittelemaan mertsareita ensimmäistä kertaa veneestä käsin sillä olin matkalla kalaan Markuksen kanssa. Veneen kanssa liikkuessa avautuu huomattavan paljon enemmän uusia paikkoja kuin rannalta heitättäessä. Suomenlahden rannat ovat erittäin tiuhaan ranta-asuttuja joten hyviä paikkoja ei montaa löydy. Veneellä taas mahdollisuudet ovat lähes rajattomat.

Teimme jo edellispäivinä suunnitelmat missä kalastaisimme. Ilmatieteenlaitos lupaili varsin kohtuullista tuulta eli n. 7 metrin sekuntituulia. Aallot kuitenkin kasvoivat ajoittain yllättävän isoiksi päivän aikana. Pääsimme tosin kalastamaan myös aivan tyyniäkin paikkoja.



Aluksi heitimme ankkuroidusta veneestä erittäin hyvän näköistä karikkoaluetta. Kiertelimme kivikkoa ympäri ja totesimme, että on parempi hakea paikkoja jossa pystyisimme heittämään myötätuuleen. Tuuli oli nimittäin kuitenkin sen verran voimakasta, että vastatuuleen heittäessä siimat tahtoivat palautua turhan lähelle.

Evästauon jälkeen teimme uuden suunnitelman ja päätimme heittää myös rannalta. Olihan taukopaikan lähellä erittäin makoisan näköinen niemenkärki ja tyynen puolella oleva pohjukka. Päivä jatkui kuitenkin kalojen puolesta varsin hiljaisena.



Hyppäsimme uudestaan veneeseen ja painelimme aikaisempaa kovempaan tuuleen ja tuiverrukseen. Muutaman karikon ja lahden pohjukan jälkeen suuntasimme takaisin lähtörantaa kohden sillä hämärä alkoi laskeutumaan. Oli muuten taas erittäin hienon näköinen punainen taivaanranta.

Kalastuspäivän viimeisinä hetkinä sain yhden kalan ottamaan ilman tarttumista. Kyseistä paikkaa olen heittänyt myös rannalta ja tiesin siellä pyörivän usein kaloja.

Päivän päätteeksi totesimme Markuksen kanssa yhteen ääneen, että ei ole helppoa meritaimenen kalastus..

Saturday, December 15, 2007

Todellisempi testi

Eli uutta vapaa tällä kertaa ulkoiluttamassa todellisessa tilanteessa eli merellä. Tästä tulikin samalla 'toffomiesten' kokoontumisajot sillä pyhiinvaellusmatkalta Tampereelle Pussin hyppysiin jäi myös samanmoinen TFO-keppi. Siellä sitä sitten molemmat virvottiin liki samanlaisilla vermeillä. Tosin Pussin siimapuoli on sen verran 'söötiä', että en pärjännyt alkuunkaan nätin punaisella rannarilla (pinkkiä, yeah..).



Internetin ahkera selailu oli jotenkin tuottanut takaraivoon ajatuksen, että nyt pitää päästä tutkailemaan uusia vesiä. Siksi tuli lähdettyä koluamaan ennestään meille tuntematonta aluetta. Näin jälkiviisaana sanoisin, että aika huono ratkaisu oli. Ensi kerralla taas sitten kalaan varmuudella tutuille ja turvallisille vesille. Tai ehkä tässä uudessakin paikassa mahdollisesti olisi kalaa mutta tämän päivän kalastuksen pilasi (osittain) tuulen rantaan painama jäähile. Lisäksi vesi oli tuulen puolella hieman sotkuista.

Kolusimme uuden rannan edestakaisin ja teimme viiltävän ratkaisun eli ajaisimme aika siivun tutulle paikalle. Tai siis minulle tutulle paikalle. Pussi ei siellä ollut aikaisemmin käynyt. Nyt olosuhteet olivat täysin erilaiset sitten viime syksyn käynnin, sillä vettä taisi olla metrin verran vähemmän. Oudon näköiset rannat mutta myös erittäin kivan näköistä kivikkoa. Ainoa ISO miinus oli, että vesi oli täällä erittäin sameaa. Motivaatio laski kuin lehmänhäntä..



Tai laski siihen asti kunnes näin ensimmäisen ikinä näkemäni isomman kalan pintakäynnin merellä. Kala näytti kaksi kertaa paksua ja tummaa selkäänsä ennenkuin katosi yhtä nopeasti kuin oli ilmestynytkin. Kala vain pintoi turhan kaukana, että olisimme pystyneet heittämällä sitä tavoittamaan.

Illan hämärtyessä samassa paikassa alkoi pyörimään hieman pienempiä hopeisia kaloja. Isoimman niistä arvion ehkä n. 30 cm:n mittaiseksi. Olivatkohan kenties siikoja???

Thursday, December 13, 2007

Uusi lelu

Sieltähän se 'postinpoika' kiikutti sen odottamani 'etukäteisjoululahjan' eli uuden vavan. Hetken mielijohteessa oli hankittu tämä TFO:n kasiluokkainen (TiCRX 7,6' #8). Kiitokset Pk.netille ja Jiihoolle :) Ei kai vapoja koskaan liikaa ole ja varsinkaan kun nämä hieman järeämmät vavat ovat minulla kuitenkin vähemmistönä. Tai toisaalta...eihän tämä vapa edes niin kauhean järeältä tunnu.


Kaverini Pussi tuli piipahtamaan tänä samaisena iltana ja hetken kahviteltuamme ja muuten vaan ihmeteltyämme päätimme lähteä pimeään talvi-iltaan vapaa testaamaan. Ensimmäisenä ajatuksena oli mennä ihan vain takapihan nurmikolle kokeilemaan mutta ei kuitenkaan pimeänä oikein houkutellut. Lisäksi kun veteen on aina mukava heittää, niin päätimme suunnata läheiselle uimarannalle. Tietty tähän vuoden aikaan järvet ovat normaalisti jäässä, mutta Pienen Tiilijärvellä on avantouimareiden uintipaikka jota pidetään auki läpi talven. Siinä siis hyvä testipaikka.



Onneksi ei uimareitakaan näkynyt joten saimme testata rauhassa. Edes ohikulkenut sauvakävelijä ei kiinnittänyt meihin sen suurempaa huomiota. Tai sitten ei meitä hulluja kehdannut tai uskaltanut edes tuijotella. Pakkastakin vielä reippaat 7 astetta joten varsin poikkeava sää 'onkia' uimareiden avannolla.



Kivaltahan tuo kepukka tuntui. Vaikkakin käyttämi ampparisysteemi ei aivan paras mahdollinen tuohon olekaan. Täytynee siis hieman viritellä varusteita (ei ole vastenmielistä, ei :) ).. Uusi siima hankintaan...

Valmistajan sivuilla lisää vavasta :

Temple fork outfitters fly rods

Wednesday, December 12, 2007

Viimeisimmät viritykset testissä

Edellisen kalareissun innoittamana kietaisin melkoisen kasan uusia perhoja. Näiden uusien viritysten ja myös hienon viikonloppureissun aiheuttaman 'polttelun' takia oli vähän niin kuin pakko taas lähteä..



Viikonlopun tuulinen sää oli taas muuttunut täysin erilaiseksi. Nyt tuuli oli kääntynyt pohjoiselle ja oli erittäin mietoa. Taivas oli aivan pilvetön joten ei todellakaan oma suosikkikelini merelle. Hienohan se oli päivää paistatella ankeiden ja harmaiden päivien jälkeen. Eikä edes kalat liiemmälti häirinneet. Höh..

Seuraavaksi mielessä onkin jo uusien alueiden koluaminen näiden vanhojen tuttujen lisäksi. Ja tällä kertaa poikkeavasti suunta taitaa olla länteen. Saas nähdä jos vaikka jo ensi viikonloppuna. Sitä ennen sidon lisää perhoja (jos vain tilatut merikoukut ehtivät ajoissa kolahtamaan postiluukusta) ja kenties viritän oman 'etukäteisjoululahjani' :)

Sunday, December 9, 2007

Se oikea kalaretki

Kerrankin suunnitelma toteutuu juuri niin kuin suunniteltu. Onnistuin sunnuntaina hiipimään kalalle niin kuin tarkoitus olikin. Haaveissa oli käydä kalalla myös lauantaina mutta aamun keli oli sen verran surkea, että jätin lähtemättä. Lauantaina oli tuulikin hivenen rankan puoleista sillä ilmatieteenlaitos tiesi kertoa liki 20 metrin sekuntituulesta. Liikaa, aivan liikaa..

Sunnuntaina keli olikin sitten täysin erilainen. Menomatkalla vettä tosin ripeksi.. tai tulihan sitä välillä hieman rankemminkin. Perille päästyä taas ei ollut sateesta tietoakaan. Tuuli taisi olla jossain 10 metrissä sekunnissa. Tuhrukeli kuitenkin mutta sehän on hyvä asia.

Hämärän väistyessä saimme välineet sopivasta kasattua. Epoksihirviöitä siiman päähän ja rantaan. Vastatuuleen heittämisestä ei aluksi meinannut tulla mitään mutta hetken totuttelun jälkeen heitto alkoi jo hieman kulkeakin. Tälläkin kertaa olin napannut mukaan Vissun seiskaluokkaisen, mikä on yllättäen noussut yhdeksi käytetyimmistä vavoistani niin merellä kuin järvelläkin. Mukana oli varavapana aikaisemmin eniten käyttämäni Orviksen Trident Tls luokassa 6. Molemmissa olen käyttänyt samaista hieman järeää intteriampparia, joka lentää varsin mallikkaasti tuulisissa olosuhteissa.


Päivästä tuli varsin erinomainen niin Terolle kuin minullekin. Molemmat onnistuivat jallittamaan meritaimenen. Terolla varsin erinomainen startti mertsariongintaan sillä jo parin tunnin kalastaminen jälkeen ensimmäinen eväkäs ylös. Hieno kala ja hieno hyppy!



Rantakivikossa lojui pari kuollutta kalaa. Tässä tapauksessa ahneella oli ollut p*skainen loppu, sillä saalis oli koitunut saalistajan kuolemaksi. Hauska löytö sanoisinko.. heh



Tästä reissusta tulikin taas kummasti potkua merellä kalastamiseen. Sen verran monta tyhjää reissua takana että välillä kalan saaminen on varsin hauskaa. Vaikka normaalisti lasken suuren osan kaloistani takaisin, niin meritaimenet päätyvät herkästi pannulle. Tämän päiväinen kalakin tuli hotkaistua suihin heti kotiin saavuttuani. Kyllä kala on parasta tuoreena!



Thursday, December 6, 2007